Edustuskuvia

Alenevassa polvessa neljä sukupolvea:

Milla, Fi Mva Zaraque's Eternal Dream
kuvassa lähes 12 vuotias

Millan tytär Lumi, Fi&Se Mva Zaraque's First Avenue

Lumin poika Nuutti, Fi Mva Zaraque's Heart Of Gold



Lumin tytär Kiti, Fi Mva Zaraque's High Temptation



Kitin tytär Hilma, Zaraque's I'm In Love
kuvassa n. 1v 3kk

Kitin poika Ruffe, Zaraque's Irish Coffee
kuvassa 1v 2kk

Ruffe

Nuorin villikkomme Pilvi, joka tarkoituksella omaakin sitten ihan eri geenejä...

Pilvikin on kehittynyt marjojen poiminnassa. Kaikki onnistuu maalla, merellä ja ilmassa.

Pilvi ei kauaa paikallaan pysy

Blogini ei valitettavasti ole toiminut kunnolla nyt pariin viikkoon, enkä saa tekstin kursoria tuonne kuvien väliin ollenkaan, vaan tekstit on liitetty kuvatekstinä kuvien yhteyteen. Kesällähän tulee tunnetusti parhaat edustuskuvat vehreässä luonnossa, joten otimme kaikista koiristamme vähän pönöttelykuvia. Jopa Milla- vanhus oli innoissaan kun pääsi näyttelyremmin päähän poseeraamaan vuosikausien tauon jälkeen.

Ne pitelemättömät hormoonit...

Valosta varjoon... eli meille ei sitten tulekaan pentuja. Ensimmäisen kerran reilun kahdenkymmenen vuoden
koiraharrastusuran aikana, josta meillä on aina ollut myös yksi uros laumassa narttujen lisäksi, pääsi
tapahtumaan vahinkoastuminen. Olin vain muutaman minuutin ajan puhelimessa, kun Nuutti the kumimies käytti tilaisuuden hyväkseen, hyppäsi kahden portin yli ja astui Kitin. Eikä Kitikään tietenkään yhtään varoitusärähdystä antanut, päinvastoin oli juonessa oikein mallikkaasti mukana. Niimpä mitään ei ollut enää pelastettavissa kun äkkäsin tilanteen. No, voimasanoja niin koirille kuin itsellenikin ei säästelty...

Kitillä oli jo 20. vuotopäivä, ja astutus Savun kanssa oli tapahtunut 14. päivänä. Mahdollisuudet oli siis antaa
pentueen tulla, ja teettää pennuille sitten polveutumistestit, tai sitten purkaa hormonipiikillä koko tiineys. Koska Kiti ja Nuutti ovat kuitenkin pentuesisaruksia, päädyin jälkimmäiseen ratkaisuun. Riski sille, että pentueesta olisi jopa suurin osa Nuutin jälkeläisiä, oli suuri. Voitte varmaan kuvitella harmituksen määrän... Kiti sais siis eilen ja tänään hormoniannokset, ja seuraavat viikot seuraamme tilannetta, koska hoidolla on pieni riksi kohtutulehdukseen.

Palaamme Kitin ja Savun romanssiin uudelleen ensi keväänä, ja täytyy nyt ottaa jo pää pois pensaasta ja jalat irti häpeäpaalusta. Kitin kanssa saamme nyt toivottavasti nauttia vielä harrastustentäyteisestä syksystä ja talvesta.

Elämä jatkuu, joten sitten mukavampiin asioihin. 2.6. pihallamme siis jyrähti käyntiin isot koneet, ja niin toivottomalta kuin on samettinurmea odotellessa tuntunutkin, niin sellainen ihanuus meille on nyt vihdoin ja viimein saatu. Nyt on wipuillakin lääniä missä pinkoa, ja todentotta nurmen kestävyyttä on jo kokeiltukin :D

Tällaiset oli näkymät kesäkuun alussa

Ja nyt kahden kuukauden ja reilun 60 istutetun puun ja pensaan jälkeen:

Jooa sai 2-vuotislahjaksi sähkömönkijän



Kesähuumaa

Nyt on sitten meillekin luvassa taas pennuntuoksua syksyksi, tai ainakin ollaan jo askeleen lähempänä sitä, kun Kiti ja Savu viettivät yhdessä kesäiltaa 20.7.13.

Viiden kesänäyttelyn kimaramme on nyt myös suoritettu, ja saldona Kitillä kerran pn-3, ja kolmesti pn-2. Viimeinen serti saatiin titteliin, sekä lisäksi cacib, ja kolme vara-cacibia, joista myös yksi vahvistuu myohemmin varsinaiseksi cacibiksi. Yksi on ennestään joten Suomesta Kitillä on jo kaikkiaan kolme cacibia. Katsotaan riittääkö intomme ehkä ensi vuonna Norjan suuntaan, Ruotsiin varmasti pistäydymme kuten joka vuosi, kun näin lähellä rajaa asumme.

Pilvilläkin oli hieno hieno aloitus pentuluokissa. Neljästä käymästään näyttelystä tuli yksi rop- ja kolme vsp-pentuvoittoa. Seuraavaksi Pilvi ehtinee jo junioriluokkaan. Syksymme on mahdollisen pentueen vuoksi vähän auki vielä harrastusten osalta, mutta toiveissa olisi käydä Pilvin kanssa vielä muutamat näyttelyt ja Nuutin kanssa muutamat maastokisat. I-pentue on myös hankkinut ahkerasti virallisia mittoja ja anonut maastokirjoja, joten pääsemme ehkä jännäämään niiden maastouran aloitusta vielä tänä syksynä.



Uusi Mva

Vihdoinkin! Kiti nappasi Oulun KV näyttelyssä viikonloppuna viimeisen sertinsä ja valioitui enemmän kuin oikeaan aikaan. Se aloitti juoksunsa reilu viikko sitten, ja viettää toivottavasti romanttisia hetkiä sulhonsa kanssa nyt tulevana viikonloppuna.

Kiti (Z. High Temptation) pn3 sertin (ja vara-cacibin) kera Oulussa 14.7.13

 -> uusi Fi Mva

Kiti Oulussa 13.7.13

Ja mitä äiti edellä, sitä poika perässä... Ruffe (Z. Irish Coffee) lauantaina Oulussa jun eri/1 sa, ja sunnuntaina

jun eri/1 sa, pu3 ja vara-serti.

Ruffe

Mango (Z. I'm a Love Machine) esiintyi vain lauantaina, jun eri/4

Myös Lulu (Z. Innocent Love) esiintyi vain lauantaina, jun eri/3

Sisko Muru (Z. Irish Cream) myös nyt vajaan 14kk:n iässä kuvattuna.

Kuva; Helena Kumpulainen

Meidän pikkuinen Pilvi-pillerimme, joka ei kylläkään ole enää ihan pieni,

oli myös upeasti lauantaina Rop-pentu, ja sunnuntaina Vsp-pentu. Tässä

helliä tuomarinhurmaamis-hetkiä.

Pilvi (Sagramour Pietra Preziosa) ja ihana veljensä Seppo (S. Prinzipe Azzurro), joka lauantaina oli

Vsp-pentu ja sunnuntaina Rop-pentu, hienot valkopääsisarukset siis :)

Rovaniemen näyttelyssä käväisimme juhannuksena, siellä Kiti oli pn2 ja tienasi ties monennenko vara-sertinsä, ja poika Ruffe oli hienosti vsp ja sai toisen sertinsä jo. Nyt siis Ruffe voi ottaa rennolla asenteella näyttelyiden suhteen ja odotella kahden vuoden ikää. H-Veljekset Vanja (Z. Holy Smoke) ja Sulo (Z. Happy Hooligan) ovat pitäneet mainettamme yllä juoksupuolella, ja Sulokin on juossut ensimmäiset sa-tulokset maastoista. Vanja käväisi myös ratakisoissa Hyvinkäällä juoksemassa puhtaan juoksun ja sijoittui toiseksi lähdössään.

Sulo (Z. Happy Hooligan) Mustialan maastokisoissa 15.6.13



Tammela; Whippet-Harrastajien erikoisnäyttely ja Open Show 8.-9.6.2013

Vietimme juuri helteisen viikonlopun Tammelassa Whippet-Harrastajien päänäyttelyssä. Lauantaina oli virallinen erikoisnäyttely, johon oli ilmoitettu 197 whippettiä, ja sunnuntaina Open Show, johon oli ilmoitettu 137 whippettiä. Tuomareina oli kaksi arvostettua rodun konkaria, itse maestro Bo Bengtson, USA (Bohem), ja belgialainen kasvattaja (Boxing Helena's) Bart Scheerens. Meiltä oli ilmoitettu ainoat tällä hetkellä kynnelle kykenevät (=ilman vaivoja) eli Kiti ja Pilvi. Lauantaina Pilvi ei sijoittunut pikkupennuissa Bart Scheerensillä, mutta Kiti puolestaan ylitti kaikki odotukseni. Se oli huikean ison avoimen luokan (36 kpl) toinen, ja paras narttu-kilpailussa oli vielä kuuden parhaan joukossa mukana, mutta jäi sitten sijoittumatta kovassa seurassa neljän suoraan. Mahtava suoritus kuitenkin Bo Bengtsonilla, olen todella onnellinen näin loppusuoralle pääsystäkin ja arvostan tätä eniten kaikista Kitin menneistä kauneusmittelöistä!

Sunnuntain Open Showssa Pilvi sijoittui narttupennuissa kolmanneksi kp:n kera Bo Bengtsonilla, ja Kitin olin ilmoittanut käyttöluokkaan, jossa se sijoittui neljänneksi Scheerensillä.

Kasvateista näyttelyssä oli mukana sisarukset Ruffe (Z. Irish Coffee) ja Eevi (Z. Illusion Of Love) molempina päivinä, ja sunnuntain Open showssa myös Vilja (Z. It's Love Time). Ruffe sijoittui hienosti molempina päivinä ja siis molemmilla tuomareilla neljänneksi suuressa junioriluokassa, saaden myös lauantaina sa:n ja sunnuntaina kp:n. Eevi sai lauantaina Bengtsonilla eri:n ja sunnuntaina ei laatuarvostelua jaettukaan, ja sijoitusta ei tullut junioriluokassa, mutta hyvät arvostelut molempina päivinä. Vilja sai myös oikein mukavan arvostelun sunnuntaina. Viljalla on lievä ristipurenta edessä, joten oli mielenkiintoista saada sille kuitenkin arvostelu rakenteesta open showssa. Olemme Kitin kanssa oikein ylpeitä kaikista lapsosista!

Pilvillä oli ensiesiintyminen Tammelassa, meinasi olla välissä näin hauskaa...

Osattiin me kuitenkin vakavoituakin ja pönötellä näin hienosti

Pilvi

(Sagramour Pietra Preziosa)

Ruffe

(Zaraque's Irish Coffee)

Ruffe junnujen neljäs



Eevi

(Zaraque's Illusion Of Love)

Vilja

(Zaraque's It's Love Time)

Ja mamma-Kiti

(Zaraque's High Temptation)

Soile Perjus oli ottanut ihania liikekuvia Kitistä

Oli todella mukava päästä muutaman vuoden tauon jälkeen käymään taas erkkarissa, ja nähdä kaikkia tuttuja, ja sääkin suosi niin eihän ihminen enempää voi minilomaltaan toivoa. Kiitokset eritoten mukavasta leiriseurasta Karolle, Jussille, Heikille, Minnalle ja Jannelle!

Kesäinspiraatiota

Olen varsin tyytyväinen viime aikojen uusiin hankintoihini, joten päätin tehdä niistä pientä postausta tännekin. Sisustamisenhan ei tarvitse olla aina kallista. Käytettynä saa ihan uudenveroistakin tavaraa, ja kaupanpäälle hyvän mielen kierrättämisestä. Olen tehnyt kirpputorilta ja Tori.fi:stä muutaman mukavan löydön parin kuukauden sisään, vaikka en ehdi edes viikottain kirppiksillä kiertelemään enkä Toria seurailemaan.

Ikean Hagalund-vuodesohva, ovh. 329e. Tämä on oikeasti valkoisella päällisellä, mutta kun koirat ehtivät jo

muutaman kerran ottaa vauhtia sohvalta, päädyin tilaamaan pikaisesti Ellokselta tähtipäällisen sohvaan.

Ikean Ektorp-nojatuoli, ovh. n. 359e (tällä päällisellä ei enää

saa, joten hinta toisen kuosin mukaan arvioitu).

Ikean Liatorp-sohvapöytä, ovh. 199e.

Itse maksoin näistä kolmesta yhteensä 285e, eli samaan hintaan ei olisi saanut kuin sohvapöydän Ikeasta ostettuna, ja kaikki ovat aivan uuden veroisia. Mainittakoon vielä että tuohon vuodesohvaan sain kaupassa vielä beigen väriset toiset irtopäälliset, niilläkin arvoa useampi kymppi.

Puutarhaankin olen tehnyt muutaman ihanan "must have"

löydön edullisesti, kylläkin ihan kaupoista.

Jotain romantiikkaakin pitää olla puutarhassa, 

 kukkahäkki on Tampereen säästötexistä.

Tämä ihanuus löytyi S-raudan valikoimista. Yhteensä nämä kaksi puutarhan kaunistusta alle kolmella

kympillä...

Huomenna viimein jyrähtää pihallamme kun koneet tulevat silittelemään pihan kuosiinsa, ja meille ilmaantuu ihana nurmikenttä...sitten joskus. Tietää siis tuskaisia viikkoja suojellessa nurmikon tynkää koirilta. Jos nämä helteet jatkuvat ilman pisaraakaan vettä niin myös kastelu-urakkaa riittänee kyllästymiseen asti, pihaa kun on 7000 neliötä.

Löysimme menneellä viikolla aivan ihanan paratiisin vain muutamien kilometrien päässä kotoa. Ja mehän olemme olleet Lautiosaarelaisia vasta reilut 8 vuotta... hävettää. No puolustukseksi sanottakoon että paikka on sellaisen tien varressa jota olen ajanut ehkä kaksi kertaa, mutta mitkähän lie laput silmillä niillä kahdella kerralla. Parasta paikassa on se, että siellä on julkisen uimarannan lisäksi valtavasti hiekkarantaa jossa voi koirien ja lasten kanssa pulikoida ihan vapaasti. Ilo on otettu irti löydöstä ja olemme ehtineet käydä siellä jo kolme kertaa, alla vähän kuvia whippettien iloittelusta. Nuutilta jouduttiin Kemin maastokisoissa sattuneen loukkaantumisen seurauksena poistamaan etujalan varpaasta koko kynsi, joten uimamaisterimme ei ole valtettavasti vielä päässyt kokeilemaan tätä Lautiosaaren Rivieraa.

Lumi ja Kiti

Lumi, Pilvi ja Kiti

Pilvikin uskaltautui jo parin käyntikerran jälkeen uimaan täyttä päätä